perjantai 23. kesäkuuta 2017

Mekkoset Suomen suveen




"Kotipolun päässä pihakoivu,
sydänkesän tuoksu.
Niin kauan kaipasin. 
Palasin.

Ompele oodi Suomelle."



Näillä sanoilla evästettiin Verson Puodin 
tämän kertaiseen virtuaaliseen ompelukerhoon. 
Kankaana kaunis vihreäsävyinen Kotiinpaluu. 
Niin kesäinen kangas.




Kotikoivu, 
rannan pihlaja,
lepattava haapa. 
Tuulen humina, 
latvoissa,
oksissa, 
lehdissä.
Vehreys, 
kesän tuoksu.

Aallon juoksu, 
rannan kiven yli,
kastelee varpaat. 
Hiekka on sileä,
pehmeä,
kivasti ripsuu paljaan jalan alla. 



Rantapäiviä ja hellekelejä varten 
tein lisäksi sinivalkoisen rantamekon. 
Kankaassa kuin veden pärskeitä vedessä ilakoivien lasten lennättämänä. 
Tai kuin kesäinen sade
Mustikansinisenä kuin muistuttaen, 
että pian taas metsä tarjoaa aarteitaan.


Koivun juurella, 
pihlajan vierellä,
rannan tuntumassa
tuoksu huumaa. 
Kieloja valkoisenaan. 
Kielo, juhannuksen kukka.
Lapsenakin niitä haettiin maljakkoon juuri juhannukseksi.
Niin nytkin. 

Keskikesän juhla on läsnä. 
Onnellista juhannuksen aikaa!



*****


Ps. Paitsi ei näillä mekkosilla taida tänä juhannuksena tareta, 
ellei heitä paksua neuletakkia päälle. 
Mittari näyttää näin aamusella + 7 astetta. 

Molempien mekkojen kaavana on 
Suuren Käsityön huhtikuun numerosta Ommellisen mekkokaava.




sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Kesävaatteita PaaPiin kaavakirjasta



Viivaviidakko.
Miljoona viivaa 
sinisenä, 
punaisena, 
mustana,
sekasotkuna.  
Reittien arpomista, 
viivalla taiteilemista,
viivan uudelleentutkimista. 
Kaavan jäljentäminen.
Voiko joku tykätä siitä?


Ilolla olen pannut merkille 
uudet kaavakirjat ja irtokaavat, 
joita on tullut myyntiin 
perinteisten käsityölehtien
 kaava-arkkien vaihtoehdoksi.
 Mitä niiltä odotan?
Selkeitä kaava-arkkeja.
Se on numero yksi. 

















No, miten kävi Paapiin kaavakirjan kanssa? 
Petyinkö?
No, en!
Ihana kirja, 
jonka kauniita kuvia on mukava katsella. 
Inspiraatio iskee joka sivulla.
Ja totta, kirjan takana on selkeät kaava-arkit, 
joista oikea viiva löytyy etsimättä.
Lisäksi kaavat ovat hyvän mallisia. 
Tästä tulee suosikkikaavakirjani. 
Aikaisemmin olen testannut jo Myyry-paitoja (Klik)
ja pipokaavaa.



*****


Käytetyt kaavat kirjasta
PaaPiin kaavakirja lapsille, 
kaikki koossa 140cm. 
Osma: Bambi-paita, muunneltu pääntie
Silmu: Höyhen- ja suttupitsi-tunikat, muunneltu pääntie, 
vihreässä tunikassa myös pidennetty helma
Vieno: Pinkit housut
Vanamo: Mintut housut


Ps. Tämä ei ollut maksettu mainos. 




maanantai 12. kesäkuuta 2017

Kesäkamppeita laulavalle Taaperolle



Kuuluu hyräilyä, 
kuuluu laulua, 
kuuluu iloisia taputuksia. 
Välillä laulu kuuluu selvästi, 
välillä katoaa traktorin pörinään
tai paloauton ujellukseen. 
Sitten laulu taas jatkuu. 
Pieni laulajapoikani siellä laulaa ja leikkii. 
Niin onnellista kuunnella sitä viereisestä huoneesta, 
etten melkein malta tehdä omia hommiani. 
Tähän hetkeen on tartuttava. 
Nautittava. 



"Ken on luonut kukkasen, 
kukkasen, kukkasen..."

"Leskenlehti, aurinko, 
värin arvasitko jo?"

"No, arvaapa äiti!"


"Leijonaa mä metsästän, 
tahdon saada suuren, 
enkä pelkää ollenkaan. 

Oooh, katsokaa kedolla kauniita kukkia!"

"Oo sää äiti se leijona. 
Yritä olla vähän pelottava."

"Leijonaa mä metsästän..."


"Kun suureksi kasvan, 
niin tietenkin, 
ostan mä traktorin.
Se kuoppia kaivaa 
ja maatakin kääntää..."

"Kovaa hommaa tämä lapioiminen,
huh huh!"


"Piilossa metsän keskellä
on pesä karhuperheellä. 
Siellä asuu karhumuori ja
kaksi pientä pentua."

"Meidän pesäkin on metsässä, 
metsän reunassa, 
trampoliinilla,
siellä voi nukkuakin, 
mutta ei näin pienet pojat,
kun ne nukkuu äitin tyynyllä."


"Muura-muurahainen kortta kuljettaa,
ahkerasti työssään aina ahertaa."

"Meidän kivikasassa kulkee paljon muurahaisia.
Niillä on kiire koko ajan.
En jaksais juosta niin paljon."


"Tässä isäpupu on, 
tässä äidin näät, 
tässä  pikku pupujen 
kaikki näet päät..."


"... iloisina nyökkää ne toisilleen vaan. 
Korvansakin ristiin nämä puput saa".

"Näin pieniä korvia ei saa kyllä ristiin, 
mutta kai pesukarhukin voi niitä pikkusen heiluttaa.
Mutta mun sormet menee kyllä hyvään korvaristiin."


"... Maailmassa monta
on ihmeellistä asiaa, 
ne hämmästyttää, 
kummastuttaa
pientä kulkijaa."


"Hiivin, hiivin, hiivin, hiivin, hiivin, hiivin STOP.
Kiipeen, kiipeen, kiipeen, kiipeen, kiipeen, kiipeen STOP!"

"Niitä voi keksiä, äiti, lisää vaikka kuinka paljon.
Vaikka että hypin, hypin, 
juoksen, juoksen, 
ryömin, ryömin. 
Tee sinäkin äiti mun kans, 
niin ei tarvi jumpata illalla."


"Pyörät ne pyörivät ympäri, 
ympäri, ympäri...
koko päivän!"

Vauhtia ja energiaa riittää. 
Ja iloa ja hyvää tuulta
ihan muille jaettavaksi.

*****


Käytetyt kaavat:
Paidat: Paapiin Myyry, koossa 92cm. 
Housut: Ottobre 1/2014 Relaxed Fit, koossa 92cm.
Huppari: Ottobre 1/2015 Crocodile, koossa 92cm.
Jumpsuit: Ottobre 4/2012, koossa 98cm.


Osallistun tällä jutulla 
Kangaskorjaamolla-blogin 
kesäkuun käsityöhaasteeseen (Klik).
Kesäkuussa teemana on runot ja laulut. 


Ihan pakko vielä jakaa tässä yhteydessä yksi vanha postaus.
Sama jumpsuitkaava, sama lapsi, 
sama onni, sama tunne. 
Hellyys ja rakkaus!
Käy kurkkaamassa, Klik!
Sieltä löytyy myös yksi mielirunoistani.

Onni, 
kerro minulle, 
mistä tulet,
mistä minä sinut tunnen. 
Onko sinulla ruusu korvan takana?
Silmissä kolme valtamerta,
huulilla kuuden kevään linnut
ja naurulle tuoksuvat tuulet?
(Tabermann)

Onni on tässä ja nyt!
Tässä kesäisessä aamussa. 
Onnellista kesäviikkoa Sinulle!




torstai 1. kesäkuuta 2017

Sinisiä ja valkoisia helmiä



Kesä.
Loma.
Kesäloma.
Ihan justiinsa. 
Kahden yön päässä. 
Jospa kesälaitumelle laskeutuisi myös
auringonpaiste ja lämpö. 







Sininen kuin taivas.
Sininen kuin järvi siintävä. 
Sininen kuin mustikka.

Valkoinen kuin pilvi,
Valkoinen kuin lumi.
Valkoinen kuin vanilja. 

Sellaisia helmiä askartelin yhtenä iltana. 


*****

Helmien alla on kangastilkku, 
jonka painoin vahabatiikkikurssilla kevättalvella.
Kankaasta on tulossa olohuoneen sohvalle tyyny. 

Ilo, 
onni, 
koti, 
kesä. 

Kumpa ilo ja onni 
saisivat olla läsnä kotona 
koko kesän. 



*****

Osallistun tällä postauksella 
Kangaskorjaamolla-blogin 
toukokuun sinivalkoiseen käsityöhaasteeseen. 
Vielä ehtii muutkin mukaan. 
Kurkkaapa! (Klik)



sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Sisko-myssy



             Matka, 
jolle kukaan ei halunnut. 



Matkoja on monenlaisia. 
Niitä, joista haaveillaan. 
Niitä, joita odotetaan. 
Niitä, joita suunnitellaan. 
Niitä, jotka yllättävät iloisesti. 

Sitten on niitä matkoja, 
joille kukaan ei halua. 
Sellainen matka on vakavasti sairastuminen. 



Toukokuun alussa
sain Facebookin Ompelumania-ryhmässä 
kutsun osallistua haasteeseen, 
josta en halunnut kieltäytyä. 
Ommella myssy syöpään sairastuneelle lähimmäiselle. 
Testata kaavaa, 
jonka Siskot ry lanseerasi eilen. 


Sisko-myssyssä korostuvat 
käyttömukavuus,
tyylikkyys ja kaunis istuvuus
myös silloin, 
kun hiuksia ei ole. 


Sisko-myssy on helppo ommella. 
Siihen löytyy valmis kaava, 
jonka voi tulostaa täältä (Klik).

Kaavan avulla ei saa tehdä 
myssyjä myyntiin, 
vaan lahjoittaa syöpään sairastuneelle.


Kaavan lisäksi 
ompeluohje ja myssyn lähettämisohjeet 
löytyvät Siskot ry:n nettisivuilta. (Klik)
Siskothan on syöpään sairastuneiden naisten
perustama ja pyörittämä yhdistys.



Haastan Sinutkin mukaan 
ompelemaan Sisko-myssyjä 
jaettavaksi syöpäpotilaille ympäri maan. 

Ollaanhan mukana haastavassa elämäntilanteessa
tukemassa, rohkaisemassa, 
välittämässä, 
kulkemassa vieressä
lämpimin ajatuksin. 
"Et ole yksin".


Ps. Lisäsin omiin myssyihini pieniä timantteja. 
Ilostuttamaan ja valostuttamaan, 
kaunistamaan arkea ja juhlaa
Toivon jokaiselle sairastuneelle, 
että hankalan ja epätoivoisenkin päivän lomassa 
olisi pieniä ilon ja valon pilkahduksia, 
toivon kipinöitä,
jonka avulla jaksaisi huomiseen.




torstai 25. toukokuuta 2017

Hupparin aika






Nyt se on, 
hupparin aika
Ei tarvitse takkia,
huppari riittää. 
Selvästi yleisin ulkoiluvaate 
koulun pihalla puolilämpimänä kevätpäivänä.



 Mistä on hyvä huppari tehty?
"Semmonen kunnon kiristys huppuun."
"Ei mitään vetoketjuja, 
kun ne vaan hidastaa pukemista."


"Kunnon taskut. 
Semmonen, mihin saa kädet.
Ja semmonen, mihin saa puhelimen,
semmonen vetoketjullinen, 
ettei se juostessa tipahda.
Siis niin kuin kaksi eri taskua."

Näin arvioi oma nuorimiesraatini.


Millainen huppari sitten on nuoren neidin makuun?

"Ainakin pitää olla ihana kangas. 
Joku pehmeä sisältä
ja joku hyvän värinen."


"Ehdottomasti vetoketju ihan alas asti, 
ettei tarvi kiskoa pään yli
eikä hiukset mene sähköiseksi."


"Ja tietenkin taskut,
oikeaan kohti ja sopivan malliset."


Semmoset niistä tuli. 
Ja niitä tässä on sitten pidetty. 


Loma on lähellä. 
Toiveissa on niin helteiset päivät, 
että hupparikin on liikaa. 
T-paitojakin on ommeltuna iso kasa, 
mutta niistä lisää sitten joku toinen kerta. 

Heleää helatorstaita!



*****

Käytetyt kaavat

Poikien hupparit: 
Ottobre 4/2013, Skyline 
Vihreä 134cm
Raidallinen 140 cm. 
Tasku muokattu toiveiden mukaan, 
hihoissa ja helmassa resori. 

Neidin huppari:
Ottobre 4/2012
Roxy Royal 140cm. 
Hihoihin ja helmaan laitettu resori 
kaavasta poiketen. 

Vihreän hupparin kankaan olen värjännyt
vahabatiikkikurssilla.


sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Äidille orvokinsinistä onnea


Äitienpäivän aamu. 
Pientä jännitystä ilmassa. 
Äidille kortti ja koulussa tehty neulatyyny.
Hiljaa pitäisi keittiöön hipsiä, 
ettei Äiti herää. 
Mahdotonta, 
kun Äidin aamu alkaa aina
niii-in aikaisin. 
Tänäänkin. 
Niin oli lapsuudenkodissani. 
Niin on nykyisessä kodissani. 
Sukuvika, 
tämä aikaisinherääminenkin.



Yllätys, yllätys!
Omalle Äidilleni neuloin ja huovutin
tossukat. 
Olen niin innostunut näistä.
Nämä ovat niin mukavat jalassa
ja valmistuvatkin nopeasti.
(Ohjehan löytyy täältä, Klik.)


Mietin väriä. 
Orvokinsininen, 
kauneimpia värejä maailmassa. 
"Orvokkini tumma silmä,
kultasydän pieni."
Sitä laulua Äiti aina lauloi, 
kun olin pieni. 
Se kuulosti kauniilta. 
Se kuulosti herkältä.
Se kuulosti melkein lumoavalta. 
Se kuulosti äidilliseltä. 


Orvokeissa on jotain erityistä. 
Niitä valitsin hääkimppuunikin. 
Niitä laitan joka vuosi pihalle isoon pataan. 
Ne kukkivat pitkään, koko kesän. 
Lapset vievät tänään Mummulle jokainen oman orvokkinsa.
Minusta tuntuu, 
tai oikeastaan uskon, 
 että orvokeilla on onnea tuottava vaikutus. 


Korttiinkin maalasin 
orvokinsinistä. 
Kukista tuli taikakukkia, 
mutta sen verran elämässä pitää aina olla
yllätystä. 


Onnitellaan tänään Äitejämme.
Kiitetään siitä rakkaudesta, 
jota olemme saaneet.
Kiitetään huolenpidosta, 
hellyydestä,
lämmöstä.
Toivotetaan 
onnea!



*****


Ohje sokerimaalaukseen:

Tarvitset: vettä, sokeria, paperia, vesiväriä, siveltimen.

Kiehauta 1 dl vettä ja liota siihen 2dl hienoa sokeria.
Siitä tulee hieman siirappimaista. 
Jäähdytä.


Maalaa paperi märäksi sokerivedellä.


Maalaa sokeriveden päälle kuvioita vesiväreillä.
Käytä maalaamiseen puhdasta vettä. 
Yllä olevat kuviot on maalattu terävällä 
siveltimen kärjellä tökkäämällä. 
Väri lähtee kivasti leviämään. 


Leviämistä voi tehostaa puhaltamalla.
 Kuviot eivät helposti sekoitu, 
vaikka ne maalaisi lähekkäin. 
Sekoittumista voi tehostaa 
siveltimen puisella päällä vetelemällä.


Kuivuminen kestää kauemmin kuin
pelkällä vedellä maalatessa. 
Pinnasta tulee mukavasti kiiltävä. 

ps. Tein sokerimaalausta töissä oppilaidenikin kanssa.
Sokerivesi maistuu kuulemma 
"ihanasti hattaralle". 
En silti maistanut.